Mielestäni kirja oli epämääräinen ja sekava (Lieselin kommentti: Rudy pelkää suuresti sekavuutta, vaikka omissa teksteissään pitää sitä hyvin tärkeänä). En pitänyt siitä, että teos kirjoitettiin kirjeiden muodossa.
Charlie oli ärsyttävä, vain angstasi omaa elämäänsä. Patrick oli ihan okei, jokin siinä vain oli, saattoi johtua loistavista vitseistä. Sam lähinnä ärsytti, piste. En enää edes muista minkä takia häntä pidin ärsyttävänä, näin vain on. Perheestä ei jäänyt mielikuvaa.
Tapahtumat eivät vähäpätöisyytensä takia jäänyt mieleen, lukuunottamatta Rocky Horror Picture Showta ja kohtausta jossa Charlie on sisarensa kanssa klinikalla siskon ongelmien takia.
Kansi oli harmaa ja tylsä, kuten kirjakin.
Kirjassa ei varsinaisesti ollut selkeää lopetusta.
Hyppäsin vahingossa ratkaisevan aukeaman yli ja sain vasta kirjan palautettuani kirjastoon tietää, että se aukeama oli siinä kirjassa, enkä sitä lukenut.
Seuraavaksi kirjaksi valitsen Neil Gaimanin kirjan Hämähäkkijumala (koska Rudylla on pakkomielle hämiksiin, hehe).
(Liesel pahoittelee sitä, että postaaminen osui juuri maanantaille, joka sattuu olemaan Rudyn angstaamiseen varattu päivä.)
